Rajaniemen tulevaisuudessa Maapallo on aavikoitunut ja jäljellä on enää yksi kaupunki, villiaavikon ympäröimä Sirr. Sirrissä asuu jäljelle jäänyt osa ihmiskunnasta sekä avaruuden muista kolkista tulleita asukkaita. Elämä siellä ei ole helppoa, vaarana on koko ajan saada tartunta villikoodista, villiintyneestä nanotekniikasta, joka mutantoi tartunnansaajat.
Kvanttivarkaasta tutut le Flambeur, Mieli ja Perhonen ovat tälläkin kertaa mukana. Fraktaaliruhtinaassa Rajaniemi onnistuu valottamaan henkilöiden taustoja siitä hämärästä, johon Kvanttivaras ne jätti. Henkilöiden ajatukset ja tekojen syyt selviävät paremmin, kun heidän taustansa ovat paremmin tiedossa, eivätkä henkilöiden teot enää vaikuta niin satunnaisilta kuin edeltäjässä.
Vaikka kirja sijoittuu maapallolle, mikään ei viittaa meidän maailmaamme, vaan kirjan todellisuus on otettu hyvin huomioon kirjoittamisessa. Kirjan kieli on muutenkin sujuvaa ja eläväiset vertaukset ovat erityistä herkkua. Kvanttivarkaasta tuttu kvanttifysiikan termistön määrä ei ole juuri vähentynyt, mikä hieman latistaa kirjan tunnelmaa, jos niitä ei ymmärrä. Mutta jos on välittämättä siitä, ettei kaikkia sanoja välttämättä ymmärrä vaan heittäytyy kirjan vietäväksi, lukukokemus on säväyttävä. Tapahtumat seuraavat toisiaan hengästyttävää tahtia, mutta kirja ei silti kompastu omaan vauhtiinsa vaan juoni on taidokkaasti rakennettu. Kirjan maailma kuitenkin kärsii hivenen vauhdista. Se on hyvin monimutkainen ja useat esineet ja asiat jäävät hämärän peittoon.
Fraktaaliruhtinas on selvä kehitysaskel Kvanttivarkaasta. Vaikka kirjan maailma jää hämärään, se kuitenkin vastaa useaan kysymykseen ja kertoo trilogian maailmanjärjestyksestä enemmän. Kokonaisuudessaan kirja on keskivertoa parempi scifi-kirja, muttei kuitenkaan mikään helmi.
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla
